maanantai 29. marraskuuta 2021

Krapu 48

 Kohta on taas lupausten vuoro. Alkaa uusi vuosi, tuskin kuitenkaan uusi elämä. Tyytyväinen olen, jos entinen jatkuu edes jossain kuosissa.

Olen kyllä jo pitkään harmitellut, kun ei enää tule kirjoiteltua mitään. Jossain mielen pohjalla elää ajatus pitkästä kirjoitelmasta, vuoden kestävästä, vaikka sata sanaa päivässä, tai useampi sata, romaani, novelli, joku juttu, joku tarina. Mutta, mistä sen kirjoittaisin? Ja miten? Kirjoittaisinko totta, tarua, fantasiaa? Kuka olisi päähenkilö? Ihminen, eläin, maahinen? Eläisikö tarina menneessä, tulevassa vai ihan vain tässä päivässä?

Olisiko sinulla intoa sotkeutua ensi vuoteeni, antaa ideoita? Uskotko edes, että minusta olisi noin suunnitelmalliseen elämään? Jäänkin tässä mielenkiinnolla odottamaan ideoiden tulvaa.

 

vuoro, taas, harmitella

12 kommenttia:

  1. Itsellä sama ongelma, pitäisi keksiä pidemmän kirjoituksen aihe. Älynväläystä tahi inspiraatiota odotellessa.. . Uskonko että olisi... hmm...tässä kirjoittamisasiassa saatan uskoakin ;DD

    VastaaPoista
  2. Aiheen keksiminen on vaikeaa, eikä omalla kohdalla se keksiminen ole mahdollistakaan. Aihe tulee, jos on tullakseen. Istuu alas ja kirjoittaa.
    Sata sanaa päivässä tuottaisi vuodessa jo ihan hyvän pätkän tekstiä, siitä vaan!

    VastaaPoista
  3. Ei pidä istua ja odottaa. Pitää vain kirjoittaa. Ihan mitä vaan. Kun jaksaa, pian huomaa kuinka tarina(t) kasvaa ja kehittyy. Näin ovat osaavat painottaneet.
    Ei siis pidä odottaa inspiraatiota, aihetta tai muutakaan. Kirjoittaa vaikka sitä mitä juuri sillä hetkellä käsi kirjoittaa, tajunanvirtaa. Siitä se lähtee!!!

    VastaaPoista
  4. Minullekin toimii sellainen, että istun alas ja alan kirjoittaa. Jossain vaiheessa se jo sujuu...
    Inspiraatiota ei tule kuin tosi harvoin.

    VastaaPoista
  5. Kirjoitin juuri aiheesta Krapu-tekstin. Tuli täys jumi kirjoittaessani tehtävänantoa enkä päässyt yli. Joskus sujuu joskus ei, mutta pidetään silti kynä liikkeessä.

    VastaaPoista
  6. Sen uskon, että sinusta olisi.
    Jos olisi ideoita, luultavasti yrittäisin itse kirjoittaa :D

    VastaaPoista
  7. Minulle annetut sanat antavat idean kirjoittaa esim. krapuja. Älä hae aihetta, anna sen tulla luoksesi :)

    VastaaPoista
  8. Inspiraatiota ei tule, mutta ei tule myöskään tekstiä, jos ei ole mitään lähtökohtaa. Siksi kyselin. Tarvitsen jonkun sanan tai aiheen tai jotain. Eiköhän se ennen vuodenvaihdetta löydy. Ja jos ei, niin eipä se suuri vahinko ole. Odottamala se ei kyllä löydy. Olen tässä aika pitkään odotellut.

    VastaaPoista
  9. Inspiraation toivossa minä en saisi kirjoitettua mitään. Monesti johdattelen itselleni kirjoitusintoa tuijottelemalla hetken (tai pitempäänkin) ikkunasta ulos. Kun sanoja alkaa löytyä, näpyttelen mitä mieleen juolahtaa, kunnes yllättäen saattaakin syttyä lamppu!
    Apuina on, mitä silmä näkee, korva kuulee, tunnelma luo.
    Ryhdy vain työhön.

    VastaaPoista
  10. Itselle tämä "krapusanat" toimii hyvin. Joskus kirjoittaminen lähtee jonkinlaisesta aavistuksesta/ tunteesta, jota sitten pyrkii kynällä tavoittamaan. Ensin lyijykynällä vihkoon, epämääräisenä sotkuna, josta myöhemmin kenties voi "huuhtoa jonkin hipun".

    VastaaPoista
  11. Tuo sata sanaa päivässä on hyvä idea. Anna palaa vaan!

    VastaaPoista
  12. Minä uskon myös, että on vaan istuttava alas ja kirjoitettava - joku määrätty tuntimäärä päivässä. Niin ne ammattikirjailijatkin tekevät.

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit.