Krapu 35/22

Olkapää puutuu tässä paikallaan kyyhöttäessä. Pitäisi liikkua ja vähän venytelläkin ennen kuin koko käsi kipeytyy. Olisi pitänyt jo alun perin valita parempi asento, mutta en arvannut tämän kestävän näin kauan. Eikös tämä yleensä tapahdu paljon nopeammin? Niin minulle luvattiin. Ei se kauan kestä, sanottiin. Eikä siinä asentoa valitessa ollut aikaa miettiä. Oikean paikan löytämiseen meni ihan liian monta minuuttia. Taisin löytää turhan hyvän paikan, kun mitään ei vieläkään kuulu. Yritän pitää kivun poissa puristamalla sormet tiukkaan nyrkkiin.

Vihdoin läähätys kuuluu. Juuri ennen kuin koiran kuono tökkää poskeeni, kaikuu koodisanakin: ”Löydetty!” Raahaudun ylös. Saa olla viimeinen kerta, kun rupean etsijäkoirien maaliksi.

 

Krapu 15

- Ostitko sinä siis huonon laivan kertomatta minulle?

- No, kyllä minä ilman muuta odotin, että kysyt ensin minulta, koska kuitenkin yhdessä ollaan.

- Saathan sinä tehdä rahoillasi mitä vain, mutta kun olet niin holtiton kaikessa. Olisi ne rahat voinut käyttää paremminkin. Ei lepakkotutkijankaan palkka ole suuri. Enkä ymmärrä, mistä sinulla edes on rahaa. Jos sinulle oli ylimääräistä, olisit voinut ajatella muitakin. Aika itsekästä toimintaa tuollainen.

- En minä sinun rahojasi tarvitse, mutta tuliko edes mieleesi, että maailmassa on tarvitsevia, nälkäisiä lapsia, sotaa pakenevia ihmisiä. Ei tarvitse mennä kuin torille, niin näkee loputtomat leipäjonot.

- En minä syyllistä, en tietenkään.

- Ihan sama. Elä sitten yksiksesi.

 

huono, lepakko, tori.

 

Krapu 13

  

Muistatko herra ja rouva Possulan hääjuhlat höyrylaivalla, ne hääjuhlat, joissa varkaat veivät rouvan helmikaulanauhan?

Et muista.

No onhan siitä kulunut aikaa, eikä laivakaan enää ole entisensä. Vuodet eivät kohtele ketään silkkihansikkain, etenkään ei merenmyrskyissä kulkevaa alusta. Minä kuitenkin muistan, koska tapasin siellä elämäni merkittävimmän henkilön.

Mitä sanoit?

Ei, ei mikään mies. En nyt puhu rakkaustarinasta vaan ihmisestä, joka avasi eteeni ihan uuden maailman, kirjojen, kirjoittamisen maailman.

Niin, juuri häntä tarkoitan. Häntähän ei ole enää, mutta laiva on. Ja laiva on nyt minun.

Joo, joo. Minun. Ostin sen juuri. Maksoihan se paljon, mutta onhan se hieno. Katso nyt. Olen  onnellinen.

---

Ja sama laiva nuorena.