sunnuntai 30. elokuuta 2020

Krapu 36


Syyssuunnitelmia vai syysunelmia

Pitäisi varmaan aloittaa taas kirjoittaminen. Ystäväni usein luulevat, että minä kirjoitan aina. No, en todellakaan. Enimmäkseen vain annan ajan valua tuntemattomuuteen sormieni läpi. En edes yritä ottaa kiinni, laittaa käsiä nyrkkiin, tarttua hetkeen. Tosin en tiedä, miksi pitäisi. Mitä se pelastaisi, jos olisin aktiivinen. En kaipaa elämän tarkoitusta tai sisältöä päiviini. Minua viihdyttää joutilaisuus, ikkunoista ulos katselu ilman sen kummempia ajatuksia. 

Mutta ehkä voisin taas aloittaa kirjoittamisen. Uudestaan aloittaminen on kiehtovaa. Uusi avaamaton muistikirja, tyhjät sivut, jotka odottavat sisältöä, siihen sorrun usein. Sitten nurkissa pyörii aloitettuja, kesken jääneitä muistikirjoja aiheuttaen omantunnon tuskia. 

Jospa sittenkin menisin kasvimaalle multaa lapioimaan, maassa möyrimään.
 
uudestaan, maa, viihdyttää