Krapu 43

 Uusi normaali

Elämä on nykyisin outoa. Juuri, kun opin halailemaan ystäviä, kättelytkin on kielletty. Ja jos pikkuisen on nuhaa, kuten juuri nyt, kaikki menot pitää perua. Ja nythän, yllättäin, onkin mitä perua. Olisi ollut kampaaja, pari kurssia ja peräti tupaantuliaisetkin ystävän luona. Mutta tässä tautitilanteessa ei voi päättää olla välittämättä suosituksista.

Kävin sitten vain naamioituneena autiossa lähikaupassa heti, kun se aukesi. Ostin mustaviinimarjamehua, hunajaa, maitoa ja kolme sipulia. Olen kiitollinen omavaraislapsuudelleni, joka opetti kotikonsteja flunssan hoitoon. Ja uskokaa tai älkää, sipulimaito on hyvää. En tiedä tehoaako se, mutta sitä on kiva juoda. Mukavaa on sekin, ettei tee mieli syödä mitään.

 

kolme, kiitollinen, ostaa 

Krapu 42

 Muutto

”Ollaan perillä”, ykkönen totesi. ”Muistakaa roolinne. Minä olen nyt isä, kakkonen on äiti ja kolmonen tyttö. Olemme ihmisiä, kuten kaikki muutkin täällä. Muistakaa se, ettei tule yllätyksiä.”

Laskeutuminen oli ollut pehmeä. Katselin uteliaana ympärilleni. Iso kivikasa lasisilmineen olisi uusi tukikohtamme, asunto ihmisten kielellä. Sitä sanottiin kerrostaloksi.

” Ei siihen saa parkkeerata”, huusi vihainen ääni.

Pelästyin. Vieressäni seisoi raivostunut ihminen, nainen kait. Silmät kiiluivat, suusta syöksyi sanoja ja kosteutta päälleni.

”Anteeksi”, sanoi ykkönen. ”Me olemme muuttaneet juuri. On vietävä tavaroita. Siirrän auton ihan heti.”

”Jaa”, totesi nainen. ”Nykyisin saa koko ajan pelätä. Vaikea tietää, kuka on rehellinen ja kuka ei.”

 

asunto, rehellinen, pelätä 

Krapu 41

 Karanteeni

Vanha mies istui pöydän ääressä tuijottamassa ulos. Hallituksen käskyllä hänet oli lukittu sisätiloihin. Lähetti toi ruokakassin oven taakse. Soitti kelloa, häipyi ennen kuin mies ehti ovelle. Naapurit pysyivät omissa koloissaan. Puhelin ei soinut. Kadulla ei ollut kulkijoita. Mies alkoi uskoa olevansa ainoa ihminen kaikkeudessa. Ei huvittanut käydä suihkussa, ajaa partaa, kammata tukkaa, vaihtaa vaatteita. Miksi vaivautua, kun kukaan ei nähnyt.

Kuuden viikon jälkeen mies avasi parvekkeen oven. Iso rusakko istui kukkapenkissä syömässä kasvavia taimia. Jänisruttoa ei ainakaan ole, tuumi mies hiukan piristyneenä ja päätti mennä pesulle, vaihtaa kusiset lakanat puhtaisiin. Eturauhanen oli mitä oli, mutta ehkä elämä kuitenkin jatkui.

 

olla, jänisrutto, kusinen