tiistai 30. elokuuta 2022

Krapu 35/22

Olkapää puutuu tässä paikallaan kyyhöttäessä. Pitäisi liikkua ja vähän venytelläkin ennen kuin koko käsi kipeytyy. Olisi pitänyt jo alun perin valita parempi asento, mutta en arvannut tämän kestävän näin kauan. Eikös tämä yleensä tapahdu paljon nopeammin? Niin minulle luvattiin. Ei se kauan kestä, sanottiin. Eikä siinä asentoa valitessa ollut aikaa miettiä. Oikean paikan löytämiseen meni ihan liian monta minuuttia. Taisin löytää turhan hyvän paikan, kun mitään ei vieläkään kuulu. Yritän pitää kivun poissa puristamalla sormet tiukkaan nyrkkiin.

Vihdoin läähätys kuuluu. Juuri ennen kuin koiran kuono tökkää poskeeni, kaikuu koodisanakin: ”Löydetty!” Raahaudun ylös. Saa olla viimeinen kerta, kun rupean etsijäkoirien maaliksi.

 

14 kommenttia:

  1. Sun lopetukset on kyllä aina, ihanan ylältyksellisiä, hyvä kraapaisu!

    VastaaPoista
  2. Sus' sanoi sen, mitä itsekin heti ajattelin. Hieno ja yllätyksellinen lopetus ja muutenkin ihana Krapu <3.

    VastaaPoista
  3. Hahhah, mainio tarina! Vähemmästäkin puutuu!

    VastaaPoista
  4. Tais olla etsijäkoiran ekakerta. Koekaniinin roolissa ei kivaa.

    VastaaPoista
  5. Olipas hauska loppu, mukava harrastus olla löydettävänä.

    VastaaPoista
  6. Alussa ei tiedä mitä on tulossa, Kiva, hauska, mukava tarina. Kaikkeen sitä joutuu taipumaan välillä.

    VastaaPoista
  7. Voi vitsi miten hienosti jännitys säilyi loppuun asti. Hauska stoori!

    VastaaPoista
  8. Hauska tarina, enpä olisi osannut arvata loppua

    VastaaPoista
  9. Kyllä on mainiosti rakennettu stoori.

    VastaaPoista
  10. Oli hyvä piilo, jopa liian hyvä, kun olkapää alkoi puutua.
    Kiva tarina ja mainio yllätysloppu. Luulin, että oli lasten leikistä kyse.

    VastaaPoista
  11. Hauska tarina! Mielessäni ehdin ajatella, mistä tässä on oikein kyse.

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit.