Kevät kyyhötti koivun juurella pienessä pälvessä.
Vapisutti, paleli. Ei kait korona voi kevääseen iskeä. Ei tietenkään
aineettomaan. Joku muu heikkous nyt vaivasi. Aurinko oli paistanut päiväkausia,
viikkoja, mutta silti kevät ei jaksanut rikkoa hankea, sulattaa lunta. Se
muisteli kaihoten niitä aikoja, kun auringon ensisäteet olivat saaneet purot
solisemaan, laajat sisämeret levittäytyneet tasaisille paikoille, virrat tulvineet
uhmakkaasti jääpatojen takana. Nyt ainoa keväänmerkki oli pieni sulan maan lämpäre,
jota ympäröi läpitunkematon vertikaalinen muuri. Lumiseinämät kohosivat korkealle,
jäätyi päivä päivältä tiukemmaksi. Kevättä väsytti. Se vaipui horrokseen. Ei
herännyt edes kauhakuormaajan jyrinään.
- Hei
pomo, entäs tämä kinos?
- Lavalle
vain. Autetaan kevättä. Pääsee pälvi kasvamaan.
heikkous, pomo, vertikaalinen
Hyvin kuvasit kevään tulon vaikeutta. On kyllä niin kovaa paksua jäätä, että kestää pitkään ennen kuin sulaa.
VastaaPoistaMiten kaunis ja surullinen tarina. Keväälläon ollut todellakin vaikeaa tänä vuonna, heikkoutta ja vapinaa todellakin.
VastaaPoistaTiukassa on lumen sulaminen tosiaan. Hienosti kuvailit tilanteen!
VastaaPoistaMainio kuvaus kevään ahdingosta. Kevät saa olla vielä pitkään kylmissään, jos ilmatieteen laitosta on uskominen, mutta aina se vaikeuksistaan selviää ja kasvattaa pälvet niin isoiksi, ettei lunta enää olekaan.
VastaaPoistaVoi kevään haikeutta. Lujassa on tänä vuonna lumi ja jää mutta ennenpitkää kevät voiton vie. Mainio Krapu.
VastaaPoistaOi miten hienosti personoitu vuodenaika, kevättäkin ketutta ilmaantua mokomaan maailmaan missä vaan soditaan. Tulee onneksi kuitenkin...mitä nyt viikonlopuksi luvattiin vähän takapakkia.
VastaaPoistaHyvä krapu, kiitos.
Vielä jokunen takatalvi, niin eiköhän kevät voita.
VastaaPoistaJo ensimmäinen rivi, ensimmäinen lause pysäytti! Upea krapu <3
VastaaPoistaKiitos.
Poista