Miten lapsuutesi on sinuun vaikuttanut?
Oleko sinä miettinyt, miten sinun lapsuutesi on sinuun vaikuttanut?
Kait jokaisen lapsuus, nuoruus, aikuisuus, vanhuus vaikuttaa ja muokkaa, minun siinä kuin sinunkin. Mutta vastaan nyt omalta kohdaltani.
Lapsuuteni on opettanut, ettei kannata murehtia menneitä, eikä pelätä tulevaa, vaan elää juuri nyt niin hyvin kuin osaa ja kykenee näissä oloissa ja tällä menneisyydellä. Opin suvaitsevaisuutta, avarakatseisuutta. Opin, ettei muita ihmisiä pidä tuomita, kun ei kulje heidän saappaissaan, heidän polkuaan. Opin, että on pahoja tekoja, mutta ei pahoja ihmisiä. Opin, että elämä kantaa. Opin rakastamaan luontoa, eläimiä, nousevaa aurinkoa, linnun laulua, myrskyjä, rajuilmoja. Opin nauttimaan yksinäisyydestä, kävelystä, juoksusta, lihaksista, jotka tottelevat. Opin uppoamaan sanoihin, tarinoihin, kirjoihin. Opin tekemään käsillä monenlaista. Opin, että voin, kykenen, osaan, mitä vain, jos tarpeeksi haluan. Opin myös varovaisuutta. Opin, että jokaiseen ihmiseen kannattaa luottaa, mutta ei pidä pettyä, jos luottamus rikkoutuu. Opin, että kannattaa jakaa rakkautta estoitta eläimille ja luonnolle, mutta hyvin varoen ihmisille. Opin, että kannattaa olla avoin, mutta suojella sisintään. Opin, että kannattaa puhua totta, koska ihmisillä useimmiten on jo valmiiksi jokin käsitys, jota valehtelu tai totuus ei muuksi muuta ja totuuden puhuminen on helpompaa ja yksinkertaisempaa. Opin, että selviän, kestän, pysyn pystyssä yksin, ilman apua. Opin antamaan apua, mutta en oppinut pyytämään apua. Opin erakoksi. En oppinut kuulumaan joukkoon. En oppinut tunteelliseksi vaikken jäänyt tunteettomaksikaan.
Paljon muutakin olen, mutta opin myös, ettei kaikkia ovia kannata aina avata.
Mutta miten sinun lapsuutesi vaikutti sinuun?
