Krapu 38

Vaellus

Kävelen polkua yhä syvemmälle metsään. Jännitys kihelmöi paljaissa jalkapohjissa. Olen seikkailemassa suuressa maailmassa. Puut ovat valtavia. Puiden juuret kohoavat maasta vahvoina kiemuroina. Niiden pinnalle leviää samettisen vihreä, paksu sammalpeite, joka näyttää houkuttelevan pehmeältä. Lasken toisen jalkani varovasti polun viereen. Sammal joustaa märkänä jalkapohjaani vasten. Tunnustelen hetken, kipristelen varpaitani, kuuntelen. On ihan hiljaista. Kävelen eteenpäin pitkin polkua. 

Mutkan takaa paljastuu sananjalkametsä. Saniaisetkin yltävät pääni yläpuolelle. Taivasta vasten erottuvat lehtien ääriviivat ovat kiehtovan mutkikkaita. Ojennan käteni kohti kaarevia haaroja, kurkotan sormeni lehtien lomaan. Lehtien reunat ovat teräviä, kovia vaikka lehdet taipuvat kevyesti kämmenteni alla.  

Neljävuotiaana koko elämä on yhtä suurta seikkailua.

samettinen, kihelmöidä, ääriviiva

 

Krapu 37

Näinkin olisi voinut käydä

Siinä se nyt on, uusi vaatemallistoni valmiina telineessä. Pitkä matka tähän on kuljettu. 

Teini-iässä ulkonäköpaineet kasvoivat kohtuuttomiin mittoihin. Piti olla muodikas. Rahanpuute pakotti ompelemaan. Selailin muotilehtiä kirjakaupassa ja sovelsin malleja alelaarista löytämiini kangastilkkuihin. Ensimmäiset tekeleet olivat lähinnä outoja, mutta pikkuhiljaa taitoni kasvoivat. Osaamisen lisääntyessä innostuin niin, että vietin suurimman osan ajastani ompelukoneen ääressä. 

Kun koulu loppui, hain ammattikoulun pukuompelulinjalle. Vanhakantainen opetus tarkkoine sääntöineen masensi, mutta opin paljon uusia tekniikoita ja etenkin tarkkuutta sekä kärsivällisyyttä, jotka eivät ole luonteeni vallitsevia puolia.

Tienasin elantoni ompelijana, mutta halusin muuta. Vapaa-aikana suunnittelin omaa mallistoa. Vuosien jälkeen uskaltauduin toteuttamaan jotain omaa.

uusi, oma, ilmestyä