Kävellessä on hyvä antaa ajatustenkin kulkea, palata menneeseen, aikaan, josta kaikki alkoi.
Sehän oli vain kauneusvirhe, patti naamassa, sarvi keskellä otsaa.
”Mitättömän pieni operaatio”, sanottiin. ”Arpikin peittyy tukan alle.”
Mummo kielteli.
”Menetät korpit”, sanoi. ”Menetät heimosi, paikkasi, tulevaisuutesi.”
”Mitä minä korpeilla. Olen väsynyt olemaan friikki. Haluan normaaliksi.”
Pieni leikkaus, kotiutus - ja yhtenä iltana kivut.
Takaisin sairaalaan. Kait joku päivystää.
Kipulääkettä suoneen, suuhun pillereitä, ruokalusikallisia nestettä. Mikään ei auta. Kivut yltyvät, tajunta harhailee.
”Mummo auta!”
Mummo istuu viereen, laulaa korpit paikalle, kutsuu isännän, parantajan.
Menee päiviä, viikkoja. Voimat palaavat vähitellen.
”Mene vaellukselle”, sanoo isäntä. ”Ota korpit mukaasi. Palaa, kun paranet.”
päivystää, ruokalusikka, isäntä
Tarinasi jatkuu, korppien voima olkoon kanssasi!
VastaaPoistaMummo hallitsee taitoja, joita on vain harvoilla ja valituilla.
VastaaPoistaMinäkin olen havainnoinut korppien viisauden
Melkoinen korppikuiskaaja, hienoa, että tarina jatkuu.
VastaaPoistaToivottavasti korppeja laululla kutsuva mummo ei ole voimakkaiden kipulääkkeiden aiheuttama hallusinaatio, vaan todellinen tietäjä.
VastaaPoistaIän kaiken korpilla on tiedetty olevan salaisia voimia.
VastaaPoistaMummo taitaa olla shamaani ja korppien valtias.
VastaaPoista