Nuoruus vai vanhuus
Olet kaunis. Rakastan sinua.
Näinkin minulle on puhuttu joskus
muinaisuudessa. Silloin, kun punaiset haisaappaat hyppivät kevyesti elämää eteenpäin.
Mutta en minä haluaisi palata niihin aikoihin, vaikka siellä olikin onnea ja
kauniita sanoja. Mutta siellä oli myös paljon epävarmuutta, pelkoa, tuskaa.
Elämä eteni vuoristoisena. Huippujen jälkeen putosin syvälle, syvyyksiin,
joihin valo ei yltänyt. Hengissä säilyin vain raivokkaan kiukun ja loputtoman
taistelun ansiosta. Jokainen aamu aukeni uhkaavana, jokainen ilta päättyi
uupumukseen. Kuka haluaa takaisin nuoruuteen? Keski-iässä en ehtinyt pelätä,
surra, huolehtia tulevasta tai menneestä. Kaikki oli tässä ja nyt. Energia meni
jokapäiväisiin huoliin, töihin, lapsiin. Vanhuus toi rauhan, tyyneyden.
punainen, pudota, sana
Paljon totuuden sanoja. Tietenkään jokaisen elämä ei mene juuri samoin. Mutta periaatteessa olen kyllä samaa mieltä. Mutta tuohon vanhuuteen kuuluu myös sairaudet, kivut ja tuska.
VastaaPoistaMukavaa keskiviikko aamua.
Elämä on niin moninaista.
VastaaPoista