Marraskuu
Loputon sade piiskaa selkääni. Olen
kauttaaltaan litimärkä. Saappaat uppoavat liejuun. Miten äkkiä pilvet
voivatkaan nousta ja aurinkoinen sää muuttua kaatosateeksi. Kylmä pyrkii
hiipimään olemukseeni. Kun kävelen reippaasti, pysyn sentään edes suurin piirtein
paleltumispisteen yläpuolella. Ponnistelu pitää lihakset lämpiminä, mutta mieli
painuu pakkaselle.
Olen menossa yökylään entisen ystäväni,
nykyisen tuttavani luo. Tarkoitus olisi selvittää solmuun menneitä välejämme,
selvittää, miksi ystävyys on sammunut. Tämä matka on alun perinkin ollut
vaikea, mutta tässä säässä lähes mahdoton.
En kuitenkaan voi olla menemättä, koska se
tietäisi lopullista välirikkoa. Sitä en halua. Meillä on takana niin paljon
yhteisiä vuosia, yhteisiä ilonaiheita. Ehkä huominen korjaa kaiken.
märkä, muuttua, yökylä
Vaikea tehtävä korjata ystävyyden rikkoutuneita välejä.
VastaaPoistaSe on vaikeaa, mutta jos ystävyys on ollut todellista, oikeaa, se on sen arvoista. Menetin kerran silloisen parhaan ystäväni - ilman riitaa, ilman mitään sen kummempaa. "Kasvoimme erillemme". Muutama vuosi sitten joulun alla olimme kävelylenkillä ja jotenkin tunsin, että minun vaan on pyydettävä anteeksi, että syy on minun. Naisten tapaan taisimme molemmat pyytää anteeksi - keskellä liikennevaloja :)
PoistaKotiin päästyäni sain viestin "Sä et tiedä, kuinka paljon nuo sun sanat mulle merkitsee"
Tuo viesti on syöpynyt mieleeni ja koskettaa vieläkin - ystävyytemme ei ole jatkunut ihan siitä mihin se jäi, monta asiaa ehti muuttua konkreettisestikin siinä välissä, mutta se muuttui taas "paremmaksi" :)
Sitä siis tahdoin sanoa, että jos todella on tahtoa korjata ystävyyden rikkoutuneita välejä, on oltava rohkea ja otettava se ensimmäinen askel.
Itselläni olisi yksi sellainen askel otettavana....